Toiminta-ajatus
Jyväskylä Jaguars ry on yleishyödyllinen yhdistys. Cheerleadingjaoston tavoitteena on tarjota kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta mahdollisuus harrastaa cheerleadingia itselleen sopivan tasoisessa ryhmässä. Toiminta on jaettu kahteen osa-alueeseen: kilpaurheilu ja alkeis- sekä harrastustoiminta. Toiminnan suunnittelu, talouden arviointi ja toiminnan toteuttaminen tapahtuu näiden kahden toimialan puitteissa.
Visio
Haluamme olla urheiluseura, jossa jokainen jäsen tuntee olevansa arvokas ja tärkeä. Seura tukee, kasvattaa ja antaa elämyksiä.
Arvot
1. Tasavertaisuus 2. Yksilöllisyys 3. Avoimuus 4. Turvallisuus 5. Vastuullisuus
Seuran pelisäännöt
- Treeneihin (myös lenkeille ja telinesalille) saavutaan ajallaan, ja treenivaatteet tulee olla päällä kun treenit alkavat. Varaa siis aikaa vaatteiden vaihtoon ennen harjoituksia. Myöhästymisestä tulee ilmoittaa ajoissa valmentajalle.
- Harjoituksissa noudatetaan annettuja turvallisuus- sekä harjoituspaikkoja koskevia sääntöjä.
- Ulkona tapahtuva alkulämmittely ja akrobatiaharjoitukset ovat tasavertaisia harjoituksia muiden harjoitusten kanssa.
- Treeneissä ollaan urheiluvaatteissa, harjoituskengät jalassa, hiukset kiinni, eikä koruja tai vöitä. Myös kaikki korvakorut tulee olla pois.
- Karkit, mehut (limsat ja energiajuomat) ja muut syömiset pidetään pois treeneistä. Tarvittavat välipalat jätetään tauoille.
- Tauot käytetään tehokkaasti hyödyksi. Kuulumiset vaihdetaan tauoilla ja treenien alussa/lopussa. Tauon lopussa tulee olla valmiina jatkamaan.
- Harjoituksissa anna muille joukkuekavereille keskittymisrauha, joten älä häiritse heitä jatkuvalla puheellasi.
- Keskity harjoituksiin aktiivisesti, sekä kuuntele valmentajasi ohjeita ja noudata niitä turhia viivyttelemättä.
- Ilmoita poissaoloista ajoissa omalle valmentajallesi soittamalla, (alle 18 vuotiaat vanhemman ilmoituksesta) tai aiemmissa treeneissä kertomalla tai paperilla ellei valmentajan kanssa ole toisin sovittu. Poissaoloille tulee olla hyvä syy. Esim. kokeisiin lukeminen ei tällainen ole.
- Ongelmatilanteissa ota yhteys valmentajaan puhelimella, ei tekstiviestillä. Valmentajat eivät vastaa viesteihin.
- Kännykään puhuminen treenien aikana kielletty, ellei valmentaja anna lupaa.
- Kysy valmentajalta etukäteen lupaa tuoda ystävä tms. katsomaan harjoituksia. Vanhemmat ovat kuitenkin aina tervetulleita seuraamaan harjoituksia.
- Noudatan harjoituksissa (ja seuran vaatteissa harjoitusten ulkopuolella) hyvää urheiluhenkeä.
Huoltajien/vanhempien pelisäännöt:
- Pyrin edistämään sitä, että lapseni tuntee joukkueen pelisäännöt ja noudattaa niitä.
- Olen lapseni tukena ja kannustan häntä harrastuksessaan.
- Huolehdin, että lapseni tulee ajoissa treeneihin ja ilmoitan mahdollisista poissaoloista.
- Huolehdin omalta osaltani siitä, että lapseni syö ennen treenejä ja lepää tarpeeksi.
- En häiritse valmentajaa ja harrastajia harjoitusten aikana.
- Tuen valmentajaa työssään.
- Oman lapseni valmennukseen liittyvistä asioista keskustelen rakentavasti ja hyvässä hengessä aina ensisijaisesti hänen oman valmentajansa kanssa.
- Olen esimerkkinä lapsille.
- Varmistan lapseni harrastusmahdollisuuden maksamalla harjoitusmaksut ajoissa ja noudattamalla seuran sääntöjä sekä muita sovittuja pelisääntöjä.
- Innostan ja kannustan lastani.
Harjoitustilojen käyttäytymismalli
Koulun sisälle ja liikuntasaliin mennään vasta valmentajan saavuttua paikalle. Käytössämme ovat ainoastaan liikuntasali ja pukeutumis- ja pesutilat, muualle kouluun ei tule siis mennä eikä koulun varusteisiin ja välineisiin tule koskea. Jos harjoitusten aikana käy pukukopissa tulee pyytää valmentajalta lupa, jotta tiedämme ketkä siellä ovat käyneet.
Omat jäljet tulee siivota, ja jos jotain rikkoutuu tulee siitä ilmoittaa välittömästi valmentajalle.
Kulku koulun sisälle tapahtuu iltakäyttäjien ovesta, ulko-ovi tulee pitää lukittua harjoitusten ajan, eli sen väliin ei saa laittaa mitään kapuloita yms.
Palloilukeskus Hutungissa ollessa on hyvä muistaa, että hallissa vierailee muita ihmisiä samaan aikaan, joten on tärkeää käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti.
Jyväskylä Jaguars Ry
TOIMINTASÄÄNNÖT
1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli
Yhdistyksen nimi on Jyväskylä Jaguars ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki Länsi-Suomen läänissä.
Yhdistys on perustettu lokakuun 15 päivänä vuonna 2005 ja siitä käytetään näissä
säännöissä nimitystä seura.
Seuran kieli on SUOMI.
Seuran toiminta-alueena on Jyväskylä ja sen lähiympäristön kaupungit ja kunnat
2 § Seuran tarkoitus
Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kunto- ja terveysliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.
3 § Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoitustaan seura toteuttaa:
1 Tarjoamalla jäsenilleen
· kilpailutoimintaa
· koulutustoimintaa
· valmennus- ja harjoitustoimintaa
· lasten – ja nuorten toimintaa
· kunto- ja terveysliikuntaa
· ohjaustoimintaa
· liikuntatoimintaa eri ikäryhmille, molemmille sukupuolille ja toimintakyvyltään erilaisille ihmisille
· muuta samantapaista toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja henkistä toimintakykyä ja hyvinvointia
· tiedotus- ja suhdetoimintaa
2 Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla toiminta-alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.
3 Harjoittamalla julkaisutoimintaa
4 Edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.
Toimintansa tukemiseksi seura voi
- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä
- hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa, majoitus- ja ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja -asusteita.
4 § Seuran jäsenyys
Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.
5 § Seuran jäsenet
Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.
Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua johtokunnan esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.
Kannattajajäseneksi voi seuran johtokunta hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.
6 § Seurasta eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota seurasta yhdistyslain mukaisella tavalla, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa toimintakauden loppuun asti sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.
7 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet
Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa tai muut maksunsa maksamatta tai muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin seuran tarkoitusta taikka syyllistyy epäurheilijamaiseen toimintaan.
Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä.
Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.
Dopingrikkomuksia ovat:
- Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
- Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
- Kieltäytyminen dopingtestistä
- Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
- Dopingtestin manipulointi
- Dopingaineiden hallussapito
- Dopingaineiden ja –menetelmien levittäminen
- Dopingin edistäminen
Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:
- Kilpailutuloksen mitätöinti
- Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
- Urheilun toimintakielto
- Kirjallinen varoitus
Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.
Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:
- Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
- Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
- Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena ja yleensä päihteiden väärinkäyttö
- Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
- Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
- Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu ja käyttäyminen, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu
- Toistuva ja räikeä peli- tai kilpailusääntöjen rikkominen
- Jatkuva oman joukkueen tai ryhmän joukkuehengen rikkominen
Urheiluhuijaus
- Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
- Tuloksista etukäteen sopiminen
Vedonlyönti
- Vedonlyönti omasta kilpailusta
Lahjonta
- Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi
Sukupuolinen häirintä
Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta johtokunta päättää myös kurinpitotoimista ja seuraamuksena on lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto.
Johtokunta päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä.
Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on toimitettu hänelle kirjallisena.
Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
8 § Liittymis- ja jäsenmaksut
Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattaja-jäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous. Kunnia-jäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.
Johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos
- hän on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään 30 vuotta tai
- on suorittanut kertakaikkisena suorituksena 30 vuoden jäsenmaksut
- tai on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia.
Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista.
9 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään maalis-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta
- sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai
- kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
- seuran virallisilla kotisivuilla olevilla ilmoituksilla tai
- seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella.
10 § Kevät- ja syyskokous
Kevätkokousasiat
1 Avataan kokous
2 Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) ääntenlaskijat
3 Todetaan läsnä olevat ja äänioikeutetut jäsenet
4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5 Esityslistan hyväksyminen
4 Esitetään johtokunnan laatima toimintakertomus
5 Esitellään tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama tilintarkastuskertomus
6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8 Päätetään kokous
Syyskokouksen asiat
1 Avataan kokous
2 Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) ääntenlaskijat
3 Todetaan läsnä olevat ja äänioikeutetut jäsenet
4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5 Esityslistan hyväksyminen
6 Päätetään mitkä urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevalla toimintakaudella
7 Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä
8 Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus
9 Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
10 Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi
11 Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle.
12 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia
13 Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä
14 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
15 Päätetään kokous
Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.
11 § Seuran ylimääräinen kokous
Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.
Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.
12 § Pöytäkirja
Seuran, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.
Hallituksen, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.
13 § Äänestys
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.
Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä ainaisjäsenellä, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
14 § Seuran hallinto
Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittava puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valittavat 4-8 jäsentä, joista puolet ovat vuosittain erovuorossa olevia ja 0-4 varajäsentä.
Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee lisäksi sihteerin, jaostojen taloudenhoitajat ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.
Johtokunnan tehtävänä on erityisesti
1 Toteuttaa seuran kokouksen päätökset
2 Johtaa ja kehittää seuran toimintaa
3 Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat
4 Vastata seuran taloudesta
5 Pitää jäsenluetteloa
6 Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös
7 Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten
8 Hoitaa seuran tiedotustoimintaa
9 Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista
10 Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan
11 Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
12 Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
13 Luovuttaa tilit tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen vuosikokousta.
15 § Tilivuosi
Seuran toiminta- sekä tilivuosi on kalenterivuosi
16 § Nimenkirjoittajat
Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja yksin tai joku muu henkilö, jolla on siihen johtokunnan eriksen antama oikeus. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.
17 § Jaostot
Seuran kokous voi näiden sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa perustaa rekistöröimättömiä jaostoja ja valita näihin tarpeelliset johto- ja toimintaelimet. Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran johtokunta vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.
18 § Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
19 § Seuran purkaminen
Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.
20 § Seuran varojen luovuttaminen
Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.
Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
|
